Kun vanha yritystieto esitetään tämän päivän totuutena, kyse ei enää ole vain historiasta. Kyse on siitä, millaisen mielikuvan yksityinen palvelu rakentaa yrityksestä, sen vastuuhenkilöistä ja lopulta myös heidän maineestaan verkossa.
Yrityksen historia kuuluu yrityksen historiaan. Ongelma syntyy silloin, kun vuosien takainen tieto irrotetaan alkuperäisestä asiayhteydestään ja tuodaan hakukoneiden kautta näkyville tavalla, joka voi näyttää lukijalle ajankohtaiselta arviolta yrityksen nykyisestä tilanteesta. Kyse ei ole ainoastaan siitä, mitä tietokannassa lukee. Yhtä tärkeää on se, millaisen kokonaiskuvan hakutulos, otsikointi, luottoriskiin viittaava terminologia ja näkyvyys Googlessa yhdessä muodostavat.
Yrityshakupalveluihin rinnastettavia toimijoita syntyy Suomessa nykyään kuin sieniä sateella. Näiden toimijoiden ongelmallisimmassa päässä toimintaa leimaavat röyhkeys, heikko vastuunotto ja piittaamattomuus siitä, millaisia oikeudellisia, maineeseen liittyviä ja pahimmillaan myös rikosoikeudellisia seuraamuksia vanhentuneen, virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon julkaisemisesta voi seurata.
Vanha tieto voi olla totta historiassa, mutta harhaanjohtavaa tänään.
Luottoriskit.fi est. huhtikuu 2026
Eräs tällainen, Luottoriskit.fi on toimijana varsin tuore tapaus. ICANN Lookup -rekisteritietojen mukaan verkkotunnus luottoriskit.fi on luotu 21. huhtikuuta 2026 kello 07.51 UTC. Tämä ajoitus on olennainen, kun arvioidaan sitä, miten uusi yksityinen palvelu käyttää aiempien vuosien yritystietoja tämän päivän luottoriskiarvioiden pohjana.
Dokumentti: ICANN Lookup – luottoriskit.fi, domain created 21 April 2026
Jo nimi Luottoriskit.fi kalskahtaa tavalla, joka viittaa luottamuspulaan, epävarmuuteen ja taloudelliseen riskiin. Se ei ole neutraali nimi. Kun tällainen nimike näkyy Googlessa yrityksen yhteydessä, lukijalle voi syntyä kielteinen mielikuva jo ennen kuin hän on edes avannut itse sivua tai arvioinut tiedon ikää, lähdettä tai asiayhteyttä.
Siksi kyse ei ole vain siitä, mitä palvelu julkaisee. Olennaista on myös se, millaisen ennakkovaikutelman palvelun nimi, otsikointi ja hakukonenäkyvyys yhdessä rakentavat.
Jos tämän vaikutelman pohjana käytetään vanhaa tai asiayhteydestään irrotettua tietoa, ongelma ei enää rajoitu yritysdataan. Silloin kyse on maineesta.
Hakukoneen käyttäjä ei välttämättä tiedä, mikä tieto on viranomaisrekisteristä, miltä vuodelta se on ja mikä puolestaan on yksityisen palveluntarjoajan siitä muodostama tulkinta.
Valuatum Oy ei ole viranomainen eikä Luottoriskit.fi virallinen viranomaisportaali.
Mitä dataa oikeastaan arvioidaan?
Yritysarvio ei synny tyhjiössä. Joku valitsee lähteet, joku päättää mitä muuttujia painotetaan ja joku määrittelee, kuinka vanhaa tietoa voidaan vielä käyttää nykyhetken arviointiin.
Juuri tässä kohtaa läpinäkyvyydestä tulee olennainen kysymys. Jos arvio perustuu osittain vuosien takaiseen aineistoon, lukijan pitäisi voida ymmärtää selvästi, mikä tieto kuvaa historiaa ja mikä yrityksen nykytilannetta.
Pelkkä viittaus virallisiin rekisterilähteisiin ei vielä ratkaise ongelmaa. Virallinen lähde voi sisältää täysin oikeaa historiallista tietoa, mutta siitä tehty yksityinen tulkinta voi silti olla puutteellinen, vanhentunut tai harhaanjohtava, jos nykytilanteen muutoksia ei huomioida riittävästi.
Siksi tärkeä kysymys ei ole vain “mistä tieto on peräisin?” vaan myös “miten vanhaa se on, miten sitä painotetaan ja mitä siitä päätellään tänään?”
Virallinen lähde ei tee yksityisestä tulkinnasta virallista
Viranomaisrekisteristä peräisin oleva tieto voi olla virallista lähdedataa. Se ei kuitenkaan tee sitä käyttävän yksityisen palvelun omasta analyysistä, luokituksesta tai johtopäätöksestä virallista.
Näiden kahden asian välinen ero on olennainen. Rekisteritieto kertoo, mitä on ilmoitettu tai kirjattu. Yksityinen palvelu taas päättää, mitä tästä tiedosta nostetaan esiin, miten sitä yhdistetään muuhun aineistoon ja millainen tulkinta siitä muodostetaan.
Tavalliselle hakukoneen käyttäjälle tämä raja ei välttämättä näy selvästi. Jos yksityisen palvelun arvio esiintyy Googlessa viralliselta kuulostavan yritysdatan rinnalla, vaikutelma voi olla paljon vahvempi kuin itse tiedon oikeudellinen tai tosiasiallinen asema edellyttäisi.
Siksi läpinäkyvyyden pitäisi olla yksinkertaista: mikä on virallista lähdetietoa, mikä palvelun omaa tulkintaa ja mihin ajankohtaan arvio todellisuudessa perustuu.
Google tekee tulkinnasta maineen
Hakutulos ei ole vain linkki verkkosivulle. Yrityksen nimeä etsivälle se on usein ensimmäinen kohtaaminen yrityksen kanssa – ja joskus ainoa.
Tässä Google saa ratkaisevan merkityksen. Kun hakutuloksissa yrityksen nimen yhteydessä näkyy sana “luottoriski”, käyttäjä muodostaa helposti mielikuvan jo ennen kuin hän avaa sivua. Otsikko, hakutuloksen kuvaus ja sijoittuminen muiden tulosten joukkoon muodostavat yhdessä kehyksen, jonka läpi yritystä tarkastellaan.
Google ei tällöin välttämättä ole alkuperäisen tiedon tuottaja, mutta hakukoneen näkyvyys voi moninkertaistaa yksityisen palvelun tekemän tulkinnan vaikutuksen. Pienen tietokannan yksittäisestä sivusta voi hakutuloksen kautta tulla näkyvä osa yrityksen digitaalista mainetta.
Tässä on koko ongelman ydin: hakukonenäkyvyys voi antaa vanhalle tai asiayhteydestään irrotetulle tiedolle uuden epärealistisen elämän nykyhetkessä.
Yrityksen kannalta seuraukset eivät synny siitä, että historiallinen tieto on olemassa. Ne syntyvät siitä, millaisessa yhteydessä tieto esitetään, millä sanoilla se kehystetään ja kuinka näkyväksi se tehdään juuri nyt.
Mäkeläisen rallit – kun sama suurennuslasi käännetään takaisin
Luottoriskit.fi rakensi nimensä riskin ympärille. Ei siis ehkä pitäisi yllättyä, jos myös sen oma toiminta päätyy lopulta arvioitavaksi samalla mittatikulla.
Kun yrityksiä luokitellaan, menneisyyttä nostetaan nykyhetkeen ja hakukoneisiin rakennetaan raskaita mielikuvia, mukana tulee väistämättä yksi sivuvaikutus: myös arvioijan oma uskottavuus joutuu tarkasteluun.
Jos palvelu haluaa kertoa muille, miltä riski näyttää, sen on hyvä kestää sama kysymys omasta toiminnastaan: mihin tiedot perustuvat, kuinka vanhoja ne ovat, miten niitä tulkitaan – ja kuinka reilu lopputulos lopulta on?
Sitä saa mitä tilaa. Jos rakentaa liiketoimintansa muiden arvioimiseen, kannattaa varautua siihen, että joku päivä arvioidaan myös arvioijaa.
Etsivien selvityksissä on tullut esille muutakin, mutta aloitetaan ja pysytään pinnassa, käsittäen tämän artikkelin ja tämän sisältöä.
Luottoriskit.fi:n takana ovat Valuatum Oy ja Esa Mäkeläinen. Kun Mäkeläinen mittaa muita omalla mittatikullaan, on vain reilua kääntää asteikko hetkeksi häneen itseensä – ja katsoa, kestääkö arvioija oman arvionsa.
Esa Mäkeläinen esitellään materiaalissa Valuatumin CEO:na, omistajana ja enkelisijoittajana. Alkuperäiset tapahtuma-/esittelylinkit eivät enää ole toiminnassa; kuva on talteen otettu dokumentaatio aiemmasta julkaisusta.
Dokumentti: Arctic15 / Helsinki Business Hub -esittely, arkistoitu kuvakaappaus
Enkelisijoittaja kyllä. Suojelusenkeli yritysten maineelle? Siitä näyttö on ohuempi.
Asiakastiedon vuoden 2025 näkymässä Valuatumin omavaraisuusaste on 12,3 % – ”Heikko” ja liikevoitto −10,9 % – ”Erittäin heikko”. Maksuvalmius sentään saa sanan ”Hyvä”.
Luottoriskit.fi rakentaa yrityksistä kuvaa tunnuslukujen, historian ja riskiterminologian avulla. Menetelmä muuttuu huomattavasti kiinnostavammaksi, kun täsmälleen samaa logiikkaa sovelletaan palvelun taustalla vaikuttavan Valuatumin perustajan Esa Mäkeläisen omiin dokumentoituihin yritys- ja sijoituskytköksiin.
Tämän seuraavan tarkoitus on osoittaa, kuinka aggressiivisen mielikuvan yrityksestä pystyy rakentamaan, jos konteksti jätetään sivuun ja valokeilaan nostetaan vain synkimmät tunnusluvut.
1. OGOship Oy – miinus 112 prosenttia
Tässä numerot eivät tarvitse paljon dramatisointia. Julkisten yritystietojen mukaan Esa Tapio Mäkeläinen on merkitty OGOship Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi elokuussa 2026. Samassa yhtiössä tunnusluvut näyttävät raskasta tappiollisuutta, voimakkaasti negatiivista omavaraisuutta ja supistunutta liikevaihtoa. Tässä peili osuu poikkeuksellisen lähelle: henkilö, jonka taustalla toimii yritysten taloudellisia riskejä arvioiva Valuatum/Luottoriskit.fi-kokonaisuus, on nyt itse vastuuroolissa yhtiössä, jonka tunnusluvut tarjoaisivat samalla arviointilogiikalla runsaasti aineksia hyvin synkkään riskikuvaukseen.
Jos samoja sääntöjä sovelletaan kaikkiin, myös arvioijan omien yritysroolien pitäisi kestää sama kylmä numerotarkastelu.
OGOship Oy:n vuoden 2024 liikevaihto laski 17,3 %. Liiketoiminnan tappio vastasi noin 11,5 % liikevaihdosta, tilikauden lopullinen tappio noin 21,8 % liikevaihdosta ja omavaraisuusaste painui −111,8 prosenttiin.
Ja kyse ei ollut yhden vuoden yksittäisestä liiketappiosta. Proffin aineistossa liiketulos oli negatiivinen myös vuosina 2021, 2022 ja 2023. Omavaraisuusaste puolestaan muuttui vuoden 2021 positiivisesta 56,8 prosentista vuoden 2022 −3,8 prosenttiin, vuoden 2023 −31 prosenttiin ja lopulta vuoden 2024 −111,8 prosenttiin.
Jos tästä tehtäisiin Luottoriskit.fi-henkinen otsikko, aineksia riittäisi:
Tappiollisuus. Heikentynyt maksuvalmius. Negatiivinen omavaraisuus. Kutistuva liikevaihto.
Mutta juuri tässä tulee vastaan konteksti. OGOship on todellinen operatiivinen yritys, Mäkeläisen yhteys yritykseen on puolestaan dokumentoitu FiBANin omalla sivustolla: vuonna 2020 FiBAN kertoi hänen sijoituksiinsa kuuluvan noin 15 yritystä, joista se mainitsi nimeltä muun muassa OGOShipin.
Sama yritys voidaan siis numeroista riippuen kirjoittaa taloudelliseksi riskitarinaksi. Valinta on kirjoittajan.
2. Kiinteistö Oy Miehikkälän Mustalampi – kun prosentti näyttää pahemmalta kuin euro
Esa Mäkeläisen yhteys yhtiöön ei ole uusi tai ohimenevä. Julkisten yritystietojen mukaan Mäkeläinen on merkitty Kiinteistö Oy Miehikkälän Mustalammen hallituksen puheenjohtajaksi jo vuodesta 2018 lähtien.
Yhtiön vuoden 2025 tunnusluvuissa liiketulos oli noin −1 000 euroa, ja pieneen liikevaihtoon suhteutettuna liiketulosprosentti painui noin −50 prosenttiin.
Juuri tällainen yhtiö osoittaa, kuinka voimakkaasti esitystapa vaikuttaa mielikuvaan. Otsikkoon voidaan nostaa −50 %, jolloin vaikutelma on dramaattinen. Tai voidaan kertoa, että absoluuttinen liiketappio oli noin 1 000 euroa ja kyseessä on pieni kiinteistöyhtiö.
Molemmat kuvaukset voivat perustua samaan tilinpäätökseen – mutta niiden lukijalle rakentama mielikuva on täysin erilainen.
Ja tässä vertailusta tulee kiinnostava: kun yritysten taloudellisia tunnuslukuja käytetään muiden arvioimiseen, samaa menetelmää voidaan kokeeksi soveltaa myös yhtiöihin, joissa arviointipalvelun taustalla vaikuttavalla henkilöllä itsellään on pitkäaikainen vastuurooli.
Numero ei muutu. Tarina numeron ympärillä muuttuu.
3. Kiinteistöosakeyhtiö Metsoranta Oy – yksi tunnusluku ei ole yritys
Esa Mäkeläinen on merkitty Kiinteistö Oy Miehikkälän Mustalammen hallituksen puheenjohtajaksi vuodesta 2018 lähtien. Yhtiön yhteys Valuatumiin näkyy myös sen yritystiedoissa: postiosoitteeksi on merkitty c/o Valuatum Oy.
Vuoden 2025 liikevaihto oli vain 2 000 euroa ja liiketappio −1 000 euroa, mikä tarkoittaa −50 prosentin liiketulosprosenttia. Vielä vuonna 2021 liikevaihto oli 4 000 euroa, joten neljässä vuodessa se on puolittunut. Julkaistun kuvaajan perusteella liiketappio on samalla pysynyt −1 000 eurossa vuosittain 2021–2025.
Tässä on kuitenkin erinomainen esimerkki siitä, miksi numeroita pitää lukea kokonaisuutena. Yhtiön omavaraisuusaste on 58 prosenttia, joten siitä ei ole perusteltua rakentaa kuvaa heikosta vakavaraisuudesta. Sen sijaan liiketoiminnan mittakaava on erittäin pieni, henkilöstöä ei ole ja tulos on ollut tarkastelujaksolla jatkuvasti negatiivinen.
Jos tästä poimittaisiin vain näyttävimmät numerot, otsikko voisi huutaa: “Liikevaihto puolittunut – liiketulos −50 % – viides peräkkäinen tappiovuosi.” Kaikki luvut näyttäisivät oikeilta, mutta kuinka paljon tällainen otsikko todella kertoisi yhtiöstä?
4. Valu Properties Oy – kun luottoriskiä etsii tarpeeksi läheltä
Jos yrityksiä arvioidaan tunnusluvuilla, tehdään se sitten samalla mittatikulla myös lähipiirissä.
Valu Properties Oy on Valuatum Oy:stä juridisesti erillinen yhtiö, mutta rekisteritiedoissa sen verkkosivuksi on ilmoitettu valuatum.com.
Luottoriskiä etsimässä: 0 työntekijää, vaatimaton liikevoittomarginaali – numerot näyttävät kummasti erilaisilta riippuen siitä, kummalla puolella suurennuslasia seisoo.
Sitten vastaan tulee luku, joka Luottoriskit.fi:n kaltaisella nimellä toimivan palvelun yhteydessä suorastaan pyytää huomiota: omavaraisuusaste peräti: 1 prosentti.
Jos vastaava tunnusluku löytyisi jonkin ulkopuolisen yrityksen tiedoista, siitä olisi helppo rakentaa dramaattinen kertomus velkariippuvuudesta, ohuesta pääomapuskurista ja taloudellisesta riskistä. Juuri tässä piilee koko asian ironia: sama numero voidaan esittää joko yhtenä tunnuslukuna muiden joukossa tai koko yrityksen leimaavana kertomuksena.
Valu Properties Oy ei näiden lukujen perusteella ole automaattisesti ”huono yritys” – sen positiivinen komea 1% liiketulos osoittaa erinomaisesti, miksi yksittäisestä tunnusluvusta rakennettu mainekuva voi olla harhaanjohtava.
Sitä saa mitä tilaa. Kun yrityksiä ryhdytään määrittelemään valikoiduilla numeroilla, ennemmin tai myöhemmin sama suurennuslasi kääntyy myös pöydän toiselle puolelle.
Mutta kumpi niistä on yrityksen “totuus”?
Juuri tästä koko Luottoriskit.fi-kritiikissä on kyse: tietokannassa oleva numero ja siitä yleisölle rakennettu nykyhetken mielikuva eivät ole sama asia.
5. FiBAN Follow Holding Oy – kun nollakin voidaan saada näyttämään riskiltä
Viides esimerkki paljastaa ehkä selvimmin mekaanisen yritysanalyysin ongelman.
Ei liikevaihtoa. Ei henkilöstöä. Ei operatiivista tulosta.
FiBAN Follow Holding Oy:n kohdalla luvut ovat suorastaan minimalistiset: julkisten yritystietojen mukaan liikevaihto 0 euroa ja henkilöstö 0. Mäkeläinen on rekisteritietojen mukaan ollut yhtiön varsinainen hallituksen jäsen toukokuusta 2019 lähtien – ei puheenjohtaja.
Holdingyhtiölle tällaiset luvut eivät ole sinänsä poikkeuksellisia. Sen tarkoituksena ei välttämättä ole harjoittaa tavallista operatiivista liiketoimintaa, palkata henkilöstöä tai tehdä myyntiä, vaan hallinnoida omistuksia ja sijoituksia.
Mutta siinäpä juuri piilee tämän jutun ironia.
Jos asiayhteys jätettäisiin kertomatta, otsikko olisi helppo kirjoittaa: 0 euroa liikevaihtoa, 0 työntekijää, ei varsinaista operatiivista myyntiä. Muutamalla valikoidulla faktalla aivan normaali holdingrakenne saataisiin kuulostamaan hälyttävältä.
Todellisuudessa luvut tarvitsevat ympärilleen selityksen.
Sama oikeus asiayhteyteen kuuluu myös niille yrityksille, joita Luottoriskit.fi nostaa hakukoneisiin omalla, jo nimensä puolesta riskiä korostavalla kehyksellään.
Siinä on mielestäni tämän kappaleen paras isku: emme väitä FiBAN Follow Holdingia riskiseksi, vaan osoitamme käytännössä, kuinka helposti neutraalitkin luvut voidaan kehystämällä saada näyttämään epäilyttäviltä.
Mutta jos kyseessä on sijoituksia varten rakennettu holding- tai sijoitusajoneuvo, nollaliikevaihto ei tarkoita samaa kuin se tarkoittaisi esimerkiksi ravintolalle tai ohjelmistoyritykselle.
Ja tässä ympyrä sulkeutuu erityisen kiinnostavasti. FiBAN itse kertoi Mäkeläisen toimineen järjestön hallituksessa vuodesta 2017 ja halunneen kehittää muun muassa Fiban Follow’ta, sijoitusten seulontaa sekä FiBAN-sijoitusten kannattavuuden ja tehokkuuden mittaamista.
Ilman kontekstia nolla näyttää tyhjyydeltä. Kontekstissa se voi olla yritysrakenteen ominaisuus.
Ja siinä on koko jutun ironia
OGOship voidaan numeroiden perusteella maalata tappiolliseksi riskipesäkkeeksi. Pienen kiinteistöyhtiön tuhannen euron tappio voidaan muuttaa −50 prosentin otsikoksi. Holding-yhtiöstä voidaan tehdä “nollaliikevaihdon ja nollahenkilöstön yritys”. Valu Propertiesista voidaan poimia juuri se tilikausi ja juuri ne tunnusluvut, joilla kuva näyttää synkimmältä.
Kaikki tämä voidaan tehdä valehtelematta yhdestäkään numerosta.
Ja juuri siksi numeroiden totuudellisuus ei yksin riitä.
On kysyttävä, miksi juuri tämä luku valittiin, miltä vuodelta se on, mikä yrityksen tarkoitus on, mitä sen jälkeen tapahtui ja millaisen mielikuvan lukujen esitystapa rakentaa.
Siinä on “Mäkeläisen rallien” varsinainen pointti. Ei se, että nämä yritykset todistaisivat jotakin Esa Mäkeläisen luotettavuudesta. Ne eivät todista.
Ne osoittavat jotakin paljon kiinnostavampaa:
kun konteksti poistetaan, lähes kenestä tahansa voidaan tehdä luottoriski.
Ja ehkä juuri siksi suurennuslasia käyttävän kannattaa silloin tällöin vilkaista, mitä sen toisella puolella näkyy.
50–60 % parempi – vai pelkkä prosenttikusetus?
Valuatum kertoo mallinsa olevan jopa 50–60 prosenttia perinteisiä menetelmiä tarkempi.
Kuulostaa vakuuttavalta. Ongelma on yksinkertainen: 50–60 prosenttia mitä?
Valuatumin omassa vertailussa uuden mallin tulos on noin 0,91 ja perinteisemmän mallin noin 0,895. Tavalliselle lukijalle olennainen kysymys kuuluu: miten tästä erosta päästään 50–60 prosentin parannukseen?
Jos laskutapa on toinen, se pitäisi kertoa niin selvästi, että myös asiakas ymmärtää, mitä hänelle luvataan.
Missä on laskukaava? Mikä tarkalleen paranee 50–60 prosenttia? Ja onko tuloksen vahvistanut joku muu kuin Valuatum itse?
Kunnes näihin saadaan selkeä vastaus, 50–60 prosenttia on syytä käsitellä Valuatumin omana markkinointiväitteenä, ei riippumattomasti todistettuna laatuleimana.
Muiden riskejä arvioivalta yritykseltä saa kai odottaa ainakin sitä, että sen omat prosentit kestävät päivänvalon.
Mäkeläisen LinkedIn-esittelyssä väite muotoillaan vielä suoremmin:
“More than 50% more accurate than traditional methods.”
Se on kova lupaus. Siksi sille kuuluu myös kova kysymys.
Mihin tutkimukseen luku perustuu? Mitä “perinteisillä menetelmillä” tarkoitetaan? Millä mittarilla 50 prosenttia on laskettu – ja onko tulos riippumattomasti vahvistettu?
Lisäksi jää yksi olennainen kysymys: kuinka tarkka tahansa malli voi olla vain niin hyvä kuin sen käyttämä lähtödata. Jos aineisto on vanhentunutta, hienokaan algoritmi ei muuta historiaa nykyhetkeksi.
Kun luottoriskiarvio voi vaikuttaa yrityksen julkiseen maineeseen, menetelmän läpinäkyvyys ei ole sivuseikka.
Se on koko palvelun uskottavuustesti.
Yksi tapaus on poikkeus. Kymmenet alkavat näyttää toimintatavalta.
Luottoriskit.fi avattiin vasta huhtikuussa 2026, mutta jo muutamassa kuukaudessa palvelu on herättänyt voimakasta kritiikkiä yrittäjien keskuudessa. Kiistojen ytimessä ovat vanhentuneet yritystiedot, niiden esittäminen tämän päivän kuvana sekä hakukonenäkyvyys, joka voi tehdä historiallisesta tiedosta nykyhetken mainehaitan.
Kun samaan ilmiöön alkaa liittyä myös henkilöiden nimi- ja kuvahakuja, sekä eri oikeushenkilöiden sekoittumista, kysymys ei enää ole vain siitä, onko jokin yksittäinen numero joskus ollut oikein.
Kysymys on siitä, millainen kuva verkkoon rakennetaan nyt.
G-Productions Groupin mukaan kyse ei ole enää yksittäisestä hakutuloksesta
Yksi kiistoista koskee G-Productions Groupia.
G-Productionsin tapauksessa ongelma saa kansainvälisen ulottuvuuden. Yhtiön yksityisetsiviltä saamien tietojen mukaan Luottoriskit.fi on koko noin neljän kuukauden olemassaolonsa ajan käyttänyt vanhentunutta yritysaineistoa tavalla, joka vääristää historiallisia tietoja tämän päivän tilanteeseen. Samalla kyseistä vanhentunutta sisältöä ja siihen liittyviä hakutuloksia on yhdistynyt myös G-Productionsiin liittyvien henkilöiden nimi- ja kuvahakuihin.
Vanha tieto ei silloin enää vain seuraa väärää ajankohtaa. Se voi alkaa seurata myös väärää yritystä – ja lopulta vääriä henkilöitä.
G-Productions Oy Ltd Suomessa ja G-Productions Ltd Yhdysvalloissa ovat kaksi erillistä oikeustahoa. Eri yhtiöt, eri valtiot ja eri juridiset identiteetit. Tästä huolimatta suomalaisyhtiötä Oy ltd- koskeva Luottoriskit.fi-aineisto on julkaistu Googlessa tavalla, joka G-Productions Groupin mukaan hämärtää kahden täysin eri yhtiön välistä rajaa.
G-Productions Group on ilmoittanut että on kertonut vaatineensa Valuatum Oy:tä poistamaan aineiston, joka on selkeästi vanhentunut ja näin vääristetty, mutta mitään konkreettista, edes järjellistä vastausta ei Valuatumilta ole saatu .
Yhtiön mukaan asia ei ole ratkennut, minkä vuoksi sen G-Productions Group on siirtännyt asian oikeudelliseen prosessiin.
Kaksi valtiota. Kaksi eri yritystä. Kaksi eri oikeustahoa.
G-Productionsin nykyinen kansainvälinen rakenne ja toiminta: gpro.team
Siinä vaiheessa puurot ja vellit eivät ole enää vain sekaisin. Ne on tarjoiltu samalta lautaselta. G-Productions epäilee toimintaa tarkoitukselliseksi vahingoittamiseksi ja digitaaliseksi ilkivallaksi. Kyse on vasta esitetystä epäilystä, ei tässä artikkelissa todistetusta johtopäätöksestä.
Entä jos G-Productions ei olekaan poikkeus?
Selvitystyössä on noussut esiin muitakin tapauksia, joissa vanhan yritystiedon ajantasaisuus, esitystapa ja hakukonenäkyvyys herättävät kysymyksiä. Jokainen tapaus on tietenkin tarkistettava erikseen alkuperäisistä lähteistä.
Mutta jos sama kuvio toistuu riittävän monta kertaa, “yksittäistapaus” lakkaa olemasta kovin vakuuttava vastaus.
Julkisen rekisterin vanha tieto voi olla täysin oikea. Mutta yritys muuttuu. Johto muuttuu. Markkina muuttuu. Liiketoiminta muuttuu.
Vanha fakta ei ole valhe. Nykyhetkeksi naamioituna se voi kuitenkin johtaa pahasti harhaan.
Siksi jäljelle jää vain yksi kylmä kysymys:
Leave a Reply